maanantai 19. joulukuuta 2011

Facebook 2008

Jatkoa edelliselle! Tästä tuli nyt vähän pitkä, mutta koettakaa kestää! Hienointa tässä on ehkä se, että Facebookin pakko-is taisi poistua jo vuoden 2007 lopulla, mutta minä tykkäsin siitä niin paljon, että käytin sitä vielä koko seuraavan vuodenkin...


2008 oli sitten se ensimmäinen vuoteni killan hallituksessa. Hallitusvaihdon teema oli Kuuban vallankumous. Harmi, että tuossa ei näy postauksen kellonaikaa, mutta se oli siis klo 4.32 aamulla. Oli lauantai ja Otaniemessä piti olla kuudelta, eikä siihen aikaan tietenkään mennyt mitään busseja vielä. Hämmentävästi veljeni kuitenkin suostui kuskaamaan minut autolla perille. Hallitusvaihto ja hallituksemme oli kivoin ikinä. Loppuvuosi sitten kuunneltiin Buffalo Soldieria ja tanssittiin pöydillä. Muuten tammikuu sujui nähtävästi lähinnä tietokonesimuloinnin kotitentin parissa.


Muutin Otaniemeen ja ensimmäisen yöni tietenkin vietin ASkissa laminoimassa egoläystäkkeitä killan hallitukselle ja toimareille. Tiedottajajutut ajoivat minut muinakin öinä yksin ASkiin, ja vartijat rupesivat jo tuntemaan minut. Joku paikallinen soittolista soitti minulle tätä, ja siitä muotoutui sitten hengaan-yksin-ASkissa -kappaleeni.


Hallitushommiin kuului tietenkin muiden kiltojen vuosijuhlissa edustaminen. Aloitin oman urani kemman vuosijuhlista. Lumi oli jo sulanut tuossa vaiheessa kevättä, joten fiksuina jätimme kaverini kanssa ulkokengät ASkiin ja lähdimme edustamaan juhlasandaaleissa. Noh, bileiden aikana sitten iski se takatalvi ja lunta tuli järkyttävät määrät. Oli sitten kiva tarpoa yöllä jajatkoilta Rantsulta ASkiin, kun sandaalit täyttyivät lumesta ja varpaat olivat aivan jäässä. Pidimme pienen lämmittely- ja irkkaustauon Maarilla ja lopulta sulattelimme varpaita kuumalla vedellä ASkin vessan lavuaarissa. Selvittiin siitäkin sentään. Tähänkin minulla olisi yksi biisi, mutta sitä ei näköjään löydy YouTubesta. Lallalaa. Silliksen jälkeen muuten päädyin sitten vaihteeksi ASkiin pelaamaan kolmeksi tunniksi papupeliä eli Bohnanzaa. Hirveää jumitusta. Ja oikeastaan rupesin myös seurustelemaan, mutta en tietenkään maininnut siitä mitään Facebookissa tai muuallakaan.


Noh, siinä se huhtikuu sitten olikin. Wappu!


Sitten iski tenttikausi ja epätoivoista opiskelua. Toukokuussa järkättiin myös toimarisitsit hienolla cowboy-teemalla. Olin jatkovastaavana yhdessä opintomestarimme kanssa, vaikka olin vähän nihkeillyt sen nakin kanssa aluksi, sillä minulla oli pieniä jatkotraumoja edellisvuoden phuksisitseiltä. Nooh, jatkojen alettua opintomestarimme lähti "vähäksi aikaa" pelaamaan biljardia ja sammui sitten kuulemma sinne. Olin sitten yksin vastuussa jatkoista, ja traumat eivät ainakaan parantuneet. Joskus seitsemältä aamulla potkin viimeiset bilettäjät ulos ja kävin palauttamassa saunan avaimet Sihteeristöön. Aurinko oli jo noussut ja linnut lauloivat. Samana päivänä olisi ollut killan Kaudenkaatajaiset, mutta minähän en mennyt vaan keräilin itseäni ja nukuin kotona.


Kesällä en tehnyt oikein mitään. Ei ollut töitä enkä jostain syystä opiskellutkaan. Auttelin sitten poikaystävääni, joka viihdytti kesän ajan ulkomaisia harjoittelijoita.


Noh, sitten onneksi alkoi taas koulu, ja tekemistä oli vaikka muille jakaa. Toimin vaihteeksi ISOhenkilönä eli piti katsella phuksien perään ensimmäinen viikko. Piti myös aloittaa opiskelu tehokkaasti heti syksyn alusta, sillä...


...piti lähteä kesken syksyn pariksi viikoksi Australiaan! Oli todella kiva reissu, Australia oli nätti maa, siellä oli paljon jänniä eläimiä ja tietenkin myös matkaseura oli loistavaa. Yes. Ainiin, käytiinhän me siellä parilla excursiollakin. Sitsattiin hississä (vain G-kerroksessa sai laulaa) ja oikeastaan opin siellä laulamaan Paavin ja Sulttaanin jollain ihan väärällä tavalla, josta en ole vieläkään päässyt eroon. Käytiin Yarrassa maistelemassa viinejä. Sydneyssä asuttiin Woolloomooloossa. Canberrassa oli jumalattoman vihaisia joutsenia. Kaikkialla kaikki oli erittäin kiellettyä. AStralia ♥


Takaisin normielämään, ja tosiaan eräiden vuosijuhlien jälkeen sain kokea normipäivän sijasta legendaarisen Jorvi-päivän. En saanut piilaria pois silmästä illalla, ja seuraavana aamuna silmä oli todella kipeä. Aitoon terveyskeskushenkeen jonotin useamman tunnin, ennen kuin joku lopulta sai katsottua silmääni. Piilari oli ilmeisesti tippunut jotenkin itsestään, mutta jättänyt silmän naarmuille. Sain sitten simmuun kivan laastarin ja tyylikkään silmälapun. Piilareiden käytöstä jäi vähän traumoja, enkä ole edellisen setin loputtua käynyt hankkimassa uusia. En koskaan muutenkaan nähnyt niillä kovin hyvin, mutta juhlissa oli välillä kiva olla ilman silmälaseja. Voisi ehkä taas joskus uskaltautua kokeilemaan.


Vuosi loppui tietenkin taas tenttiviikkoon. Kaikenmaailman hajautettuja ja sulautettuja järjestelmiä sitä pitikin opetella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti