Facebook 2010

Olen tässä pari päivää flunssaillut, enkä nähtävästi saa mitään parempaakaan aikaiseksi, joten ehkä tähän väliin voisi ottaa käsittelyyn vuoden 2010 Facebook-postausteni kautta. Tällä kertaa höystettynä hienoisella Haavisto-propagandalla, kun piti kerrankin olla kantaaottava ja lätkiä profiilikuvaansa tuollainen badge.

Vuosi alkoi perinteisesti, kun kiltapuolella oli tiedossa ties mitä vaihtoja. Tällä kertaa tosin vaihdoin vain itseni pois niin hallituksesta, huvitoimikunnasta kuin TKY:n IE:stäkin, koska mitään uusia suuria nakkeja ei ollut. Lisäksi tammikuussa oli ilmeisesti kylmä, ja koulukin alkoi. Jes.

Keskityin kiltahommien puutteen takia pitkästä aikaa kunnolla opiskeluihin! Kävin keväällä ties mitä tietotekniikan kursseja ja tunsin itseni suurimman osan ajasta aika tyhmäksi, koska lähtötasoni ei selvästikään ollut ihan yhtä korkea kuin niillä kursseilla odotettiin. Tein kuitenkin kaikki harkkatyöt, vaikka niihin kuluikin aivan tuhottomasti aikaa ja vaivaa. No, tuli niistä kursseistakin sitten ihan hyviä numeroita, kun olin skarpannut niin hillittömästi koko kevään ajan.

Mietin aluksi, että 2010 oli varmasti erittäin jännittävä vuosi, mutta enhän mä näköjään muuta ole tehnyt kuin opiskellut. Javan jatkokurssin projektityön aloittamista tosin lykkäsin viime tinkaan, ja lopulta istuin viimeisen viikon aika lailla yötä päivää nenä kiinni tietokoneessa ja koodasin. Projekti kuitenkin onnistui ihan hyvin, joten en oppinut tässäkään yhtään mitään paremmasta aikatauluttamisesta, vaan sain vain pönkitystä motolleni "asiat tuppaavat järjestymään".

Erään kurssin harjoitustehtävä. Ja senhän tietää, että kun saan tuollaisen tehtävänannon, pelaan sitä NetHackia seuraavat päivät ihan innoissani. Lopulta oli pakko lopettaa ja siirtyä elämässä eteenpäin. Nykyään yritän olla palaamatta tuon pelin pariin, vaikka paljon jäikin saavuttamatta. Nyyh. Huomatkaa myös päivityksen saamat 8 kommenttia, joista yksi kuului: "Wand of Wishingillä kannattaa toivoa Blessed Scroll of Wishing ja sillä sit +3 Blessed Grey Dragon Plate Mail. Scroll of Genocidella tapetaan ensin Lichet ja sit Mind Flayerit. Kaupasta pääsee karkuun tavarat varastettuaan esim. Wand of Diggingillä." Niinpä niin.

Kesällä olenkin sitten näköjään päivittänyt erittäin surkeasti. Olin kuitenkin kesätöissä Postissa jakamassa päiväpostia, eli vuorossa oli aikaisia aamuheräämisiä ja nukkumaanmenemistä kymmenen aikoihin. Oli muuten aivan järkyttävän kuumaa (Suomen mittakaavassa - viime kesän jälkeen tosin en varmaan pitäisi niitä lämpötiloja enää minään) ja pari kertaa melkein pyörryin kaiken sen porrasjuoksun jälkeen. Oli myös vaihteeksi jalkapallon MM-kisat, ja katselin niitä ihan fiiliksissä. Yleensähän en katsele jalkapalloa oikein missään fiiliksissä, mutta MM-kisat jotenkin vetoavat. Ehkä niitä on tarpeeksi harvoin, niin jaksaa vielä innostua. Muutin myös heinäkuun alussa Otaniemen toiselta puolelta toiselle puolelle, oujee.

Syksyllä sitten villi paluu kouluun. Päädyin myös assaroimaan Javan peruskurssia. Ja aloitin zumbailun. Alkukeväästä olin jo vähän yrittänyt käydä ties millä aerobic-tunneilla, mutta ne eivät oikein iskeneet. Zumbaan kuitenkin tykästyin ja lopulta kävin melkein joka tunnilla. Nykyään sekin on vähän jäänyt, kun suosio nousi liikaa, eikä sinne saliin mahdu enää kunnolla ilman, että pitää koko ajan varoa muihin törmäämistä.

Huiman opiskeluvuoden ehdoton huipennus! Kurssi, jonka suorittamista yritin ensimmäistä kertaa vuonna 2007 ja varmaan yhteensä noin viidessä tentissä. Sain lopulta jopa kakkosen tästä (ja taisin olla sen tenttikerran kolmanneksi paras, arvosanat pysyivät vuodesta toiseen erittäin binäärisinä).

Ja kuten joka vuosi, talvi tuli ja vuosi loppui. Olipas tylsä vuosi. Ei sillä, että seuraava olisi ollut sen jännempi.

Vaalipäivältä

Tadaa, heti alkuun edelliselle kuvalle vastinpari, otettu tänään! On täällä Espoossakin sentään lunta, nih. Leikin yksi päivä lumisotaakin naapuruston lasten opiskelukavereiden kanssa.

Tämä viikko on kulunut aika hyvin koulun merkeissä. Olen istunut ahkerasti kaikilla luennoilla ja parissa laskarissakin jo. Pidin ensimmäisen Python-harkkanikin! Se keräsi aivan valtavan suosion ja sain auttaa noin kahta opiskelijaa sen kahden tunnin aikana. Nooh. Ehkä kun deadlinet taas lähenevät, osallistujamäärätkin kasvavat. Ahkeran opiskelun takia olen myös ollut jumalattoman väsynyt joka ilta, joten en ole saanut hirveästi mitään muuta aikaan.

Mitäköhän muuta jännää. Kävin tänään äänestämässä! Taivalsin urheasti usean kymmenen metrin matkan äänestyspaikalle (hajoiltuani ensin koko aamun siihen, että pitää pistää nenänsä tänäänkin ulos) ja jouduin vielä jonottamaankin omaa vuoroani. Selvisin siitä sentään kunnialla. Ei kyllä olisi uskonut. Kohta voikin sitten viettää loppuillan telkkarin äärellä vaalivalvojaisten (ja kivan syötävän) parissa.

Ensi kerraksi mietin jotain oikeaa sanottavaakin.

Tenttejä ja paluu kouluun

Viime ajat ovat kuluneet villisti tenttien parissa. Siis lukien, hajoillen lukemiseen, vältellen lukemista, ahdistuen osaamattomuudesta ja välillä jopa hämmentävien onnistumiselämysten parissa. Onneksi se on nyt loppu, ja huomenna pääsee taas ihan luentojen pariin. Jes.

Tälle keväälle valikoitui seuraavia kursseja:

• Teollisuuden tietojärjestelmät (4op)
• Principles of Pattern Recognition (5op)
• Discrete Models and Search (5op)
• Kybernetiikan alkeet (3op)
• Tietokonemallintaminen (5op)

Ehkä kun julkaisen nämä täällä, niin en kehtaa niin helposti jättää niitä kesken? Eikä kyllä muutenkaan ole aikomus, sillä tämä on ehkä (toivottavasti) viimeinen kevääni opiskelua. Hui. Kurssien lisäksi on tiedossa jatkoa Python-assaroinnille. Tällä kertaa vain yksi laskariryhmä per viikko (syksyllä oli kolme), mutta sitten loppukeväästä pitää ohjata ja arvostella lapsukaisten harkkatöitäkin.

Tididii. Vähän ahdistaa heti huominen kuuden tunnin setti luentoja, mutta samalla myös ihan kivaa päästä taas johonkin kunnon elämänrytmiin, kun miltei joka aamu pitää jaksaa raahautua koululle kymmeneksi.

Nyt ei kyllä ole hirveästi muuta sanottavaa. Eikä kyllä yhtään valokuviakaan tähän hätään, voisin heittää loppuun jonkun jostain arkistojen kätköistä. Lopun päivän (viimeisen lomapäivän!) ajattelin sitten tuhlata villisti katsomalla muutaman jakson Torchwoodia.

Maisemakuva parvekkeelta, otettu 28.10.2011! Nyt siellä on vähän enemmän lunta, mutta myös sen verran pimeää, etten viitsi ottaa ainakaan juuri nyt mitään vertailukuvaa.

Valmistujaisia

Torstaina oli tentin lisäksi ohjelmassa yhden opiskelukaverini valmistujaisjuhlat. Aloitettiin opiskelu samana vuonna, mutta jotkut vain ovat vähän nopeampia kuin toiset. Nooh. Vietiin kahden kaverin kanssa lahjaksi jonkin sortin kalakeittokirja ja pullo viiniä.

Aluksi oli vähän tylsää, kun vain istuttiin, syötiin ja jutskailtiin. Tehtiin aikamme kuluksi kuitenkin koristekivistä hieno Stonehenge-muodostelma (keskellä uhrialttari). Olen tästä oikeasti erittäin ylpeä.

Sitten saatiin musiikkia ja menokin parani. Vähän tosin meni tappeluksi siitä, mitä biisejä kuunnellaan, kun me haluttiin jotain, mitä voi laulaa täysillä mukana, ja toiset jotain, minkä tahdissa voi vähän hytkyä. Yritin jossain vaiheessa laittaa jotain yleisesti sopivaa (eli Danza Kuduron), mutta sekin kuulemma oli tylsä biisi. Yh. Noh, kivaa oli kuitenkin.

Juhlat olivat yhdessä Otaniemen saunatilassa, josta piti poistua yhdeltätoista. Suurin osa lähti sen jälkeen jatkoille jonnekin Helsingin keskustaan baariin, mutta me menimme mainittujen kahden kaverin kanssa toisen kaverin poikaystävän luo jatkoille kuuntelemaan (ja laulamaan) Kaija Koota. Ja katsomaan YouTube-videoita, ah näitä nykyajan jatkoja. Illan paras löytö alla. En tajua, miten en ole aiemmin kuullutkaan tästä, vaikka varmasti tätä on hehkutettu jossain iltalehtien sivuilla? Kyllä tästä pitäisi vähintään tehdä Suomen uusi kansallislaulu. Sisältää myös uusimmat lempilyriikkani: "Diamonds are forever, world map."

Joululomamuistelmat

Tammikuun ensimmäinen tentti takana! Koska lukemisen seuraavaan voisi aloittaa vasta huomenna, niin tähän väliin vähän kertausta villistä joululomastani. 22. päivä hipsin vanhempien luokse ja roikuin siellä notkuvien joulupöytien ääressä 27. päivään asti (tai notkuin roikkuvien pöytien ääressä?). En tietenkään tajunnut ottaa jouluna yhtään valokuvaa, mutta ovelasti korjasin tilanteen tänään, kun kävin jälleen (loppiaisen kunniaksi) vanhempien luona.

Joulu sujui aika perinteisesti. Paljon ruokaa, jee. Minä tein rosollin, eli osallistuin järjestelyihin huimasti. Sentään kuitenkin enemmän kuin siskoni, joka tuli käymään vain aattoiltana miehineen ja kissoineen. Kissat olivat yhtä söpöjä ja tättärää kuin ennenkin. Syötiin paljon ja jaettiin vähän lahjoja ja katseltiin vähän telkkaria (mitä näitä joulurauhoja ja Samu Sirkan joulutervehdyksiä nyt on). Joulupäivät kuluivat suunnilleen samoissa tunnelmissa, tosin lahjoja ei saanut enää enempää ja muun tekemisen puutteessa pelailtiin traditionaalisesti lautapelejä.

Kaiken syömisen ja löhöilyn jälkeen koitti sitten se aika palata kotiin tyhjän jääkaapin luo. Kykenin sentään käymään kaupassa, joten jääkaappi täydentyi kyllä aika nopeasti alkumasennuksesta selvittyäni. Välipäivinä en tehnyt juuri mitään fiksua, paitsi suunnittelin loppuopintoni. Jos jaksaisi taas olla vähän ahkerampi kuin esim. viime syksynä, niin koko opiskeluhommahan olisi aika pian paketissa. Vähän ahdistavaa, mutta ehkä myös ihan kivaa päästä täältäkin pois.

Uuden vuoden meinasin aluksi skipata kokonaan, kuneijaksa, mutta päädyin sitten kuitenkin viettämään sen perinteisesti lukiokavereiden kanssa. Ne on kivoja, ja näen niitä kyllä aivan liian harvoin nykyään. Yksi näistä oli muuttanut juuri Töölöön, joten ilta hengattiin siellä yhdistetyissä uuden vuoden juhlissa ja tupareissa. Keski- ja loppuyöksi siirryttiin sitten DTM:ään. En ollut sielläkään käynyt ennen, sillä en oikeastaan koskaan ole käynyt baareissa. Paitsi Espanjassa aika paljon, minkä takia nykyään suhtaudun niihin vähän suopeammin. Ei se kyllä tuntunut täällä yhtään samalta, vaikka ihan kivaa toki oli. Kotiin tulin sitten viimeisellä bussilla, jonka piti lähteä keskustasta klo 4.12. Noh, se lopulta lähti 20 minuuttia myöhässä. Positiivista tässä oli se, että siinä vaiheessa ei tarvinnut enää maksaa yötaksaa bussilipusta. Negatiivista oli se, että olin aika jäässä sen odottelun jälkeen. Ihmeellisesti en kuitenkaan saanut mitään flunssaa, vaan olin seuraavana päivänä ihan skarppina lukemassa tenttiin. Hauska vuodenvaihde kuitenkin, ja nyt on taas parempi fiilis alkaneesta vuodesta.

Tidii, loppukuvassa vielä joululahjaksi saamani blenderi. Juu, se on kuvattu keittiön lattialla. Kaikki pöydät olivat niin täynnä tiskiä, eikä jaksanut raivata. Niiden hoitelu muuten voisikin olla seuraava projektini.

Facebook 2009

Nyt, kun on joulusta ja jouluruoista ja vanhempien nurkista selvitty taas normielämän pariin, voin jälleen ilahduttaa teitä kertaamalla vanhoja Facebook-päivityksiäni!

Nakittauduin taas vuodelle 2009 killan hallitukseen. Tällä kertaa homman nimi oli emäntä ja työtehtävänä järjestää noin kaikki killan vuoden tapahtumat toimikuntani kanssa. Alkuvuosi kului sitten perinteisesti erilaisissa hallitus- ja toimikuntavaihdoissa rampaten. Mutta mikäs siinä, vaihdot ovat kivoja. Hallitusvaihdon teema oli tällä kertaa Imperiumin vastaisku, ja muistoksi siitä jäi kovaääninen leluase, minkä ostin vitosella jostain Prisman leluosastolta, koska pitäähän sitä nyt uskottavaa rekvisiittaa olla. Hallituksemme ei kyllä oikein koskaan ollut yhtä yhtenäinen kuin edellisvuotinen hallituksemme oli ollut, mutta oli niidenkin kanssa ihan kivaa.

No kiirettä oli heti alkuvuodesta myös. Kävin keväällä lopultakin roikkumaan jääneen matikan kakkoskurssin ja opiskelin muutenkin ahkerasti. Ehkä hyvä niin, sillä loppuvuotta kohden vauhti vähän kärsi. Facebook-statusteni mukaan myös suunnittelin erilaisia sitsejä jatkuvalla syötöllä. Tänä vuonna tosin vietin öitäni ASkin sijasta ennemmin TUASin mikroluokassa etsimässä reseptejä ja vääntämässä ostoslistoja, plaseerauksia ja aikatauluja. Erilaisten mega-excelien teko oli kyllä ominta alaani.

Kesken kiireisimmän kevään sitten luonnollisesti sain jonkun maailmanlopun flunssan, jota kesti pari viikkoa. Silti piti järjestää kiltalaisille saunailtoja, koska oikeastaan koko toimikuntamme oli samaan aikaan kipeänä. Sitten sitä nuokuttiin tiskin takana kuumeessa ja toivottiin, että ihmiset lähtisivät ajoissa kotiinsa.

Tauti hellitti lopultakin ja koitti hämmentävä loppukevät (=wappu), jolloin hengattiin paljon yhden kaverin luona milloin pitkänperjantain munabileiden merkeissä tai muuten vaan katselemassa YouTube-videoita ja tanssimassa Aulis Gerlanderin tai Tunak Tunak Tunin tahtiin. Muiden mennessä nukkumaan minä tietenkin lähdin vielä koululle suunnittelemaan niitä tulevia tapahtumia.

Tenttiviikko! En oikeastaan osannut puoliakaan todennäköisyyslaskennan kurssin tenttialueesta ennen tenttiä, mutta onneksi kaavakokoelma oli niin kattava, että sitä lukemalla ja soveltamalla selvisin kaikista tenttikysymyksistä ja sain kurssista jopa vitosen. Muutkin tentit menivät kai ihan hyvin. En taaskaan muuten ollut kesätöissä, vaan tällä kertaa suoritin kesän aikana ties mitä rästitenttejä ja kävin pari kesäkurssia. Jotenkin opiskeluni menee aina siihen, että joinain aikoina en tee juuri mitään ja kursseja jää rästiin ja sitten toisina aikoina raivo-opiskelen kaikki rästihommat läpi. Nyt olen taas harrastanut lähinnä ensimmäistä, joten ensi kevät tulee olemaan raivo-opiskelun kulta-aikaa ♥

Kävin kaverin mökillä! Mökkikylän nettisivuilla oli jokin "Ajankohtaista"-osio, jossa oli kaikkien kylätapahtumien kanssa samalla listalla "Kaukasian jättiputki". Mietittiin ensin, mikä ihmeen hurja ryyppytapahtuma niillä on, mutta linkin takana kerrottiinkin vain tästä myrkkykasvista. Nimettiin kuitenkin oma reissumme silti sen mukaan, vaikkei sekään mikään hurja ryyppytapahtuma ollut.

Tuohon aikaan kesät olivat vielä kunnon kesiä ja kolmatta kesää putkeen katselin ahkerasti Serranon perhettä telkkarista. Kesä oli myös täynnä kaikkea hämmentävää kesätekemistä, mitä aina ilmaantuu jostain, kun kellään ei ole mahdollisten kesätöiden lisäksi muita kiireitä. Michael Jackson kuoli, ja päädyin katselemaan muistotilaisuutta yhden kaverin luokse jollain porukalla. Jatkoille lähdettiin Hietaniemen hautausmaalle, joka kuitenkin oli siihen aikaan illasta jo kiinni. Käytiin sitten uimassa Hietsussa, jottei koko reissu olisi ollut ihan turha.

Sitten niitä koulujuttuja, jotka veivät kivan osan kesästä. Suuritöisempänä julkkari eli julkaisutekniikan perusteet, missä piti saada aikaiseksi neljä työtä: kuvankäsittely, taittotyö, xhtml-sivusto ja flash-työ. Hajoilin näihin aika ahkerasti (varsinkin siihen flashiin). Läppäristä irtoili myös aika tehokkaasti näppäimiä, joten se piti lähettää takuuhuoltoon kesken kesän. Onneksi Maari on aina auki, joten läppärin huollon ajaksi siirsin itseni sinne vääntämään töitäni. Julkkarin lisäksi ainoa toinen virallinen kesäkurssini (muita vain tentin) oli Python-ohjelmoinnin perusteet. Sitä kurssia kävivät silloin melkein kaikki kesätyöttömät helppojen noppien toivossa. Helppoa se olikin, eikä kyllä tuntunut ollenkaan kunnon ohjelmoinnilta. (sarjakuva aiheesta)

Larppaajien lempitapahtuma Ropecon valtaa Otaniemen aina kerran kesässä. Aina kerran kesässä pitää siis yrittää paeta johonkin tai vaihtoehtoisesti kestää kaikkialla pyöriviä larppaajia ja toivoa, ettei kukaan kuvittele minun olevan yksi niistä. Tällä kertaa pakenin hyvissä ajoin mahdollisimman kauas, eli poikaystävän mökille Vaasaan koko tapahtuman ajaksi. No okei, ehkä tätä reissua ei suunniteltu Ropeconin mukaan, mutta oli se kiva lisä.

Kesän jälkeen koitti jälleen syksy ja heti alkuun iso setti kiltatapahtumia. Aloitettiin siivoamalla varastot ja hankkimalla kämäisen vanhan jääkaapin tilalle uusi hieno versio. Se on kyllä hieno ja kallis, monella muulla killalla ei ole vastaavaa.

Syksyn opiskelut taisivat jäädä komboon kandikurssi ja labrakurssi. Kandin kirjoittaminen ei juurikaan koskaan inspiroinut, mutta sain sen sentään kunnialla kasaan. Jokainen työn väli-DL oli maanantaiaamuna klo 8.00, joten voitte arvata, milloin tein suurimman osan hommista. Vähän lohdutti, että palautusjärjestelmästä näki, koska muut kurssilaiset olivat palauttaneet omia juttujaan, enkä suinkaan ollut ainoa, joka harrasti tätä maanantaiaamuna seitsemältä hyvinvalvotun yön jälkeen.

Kandin lisäksi syksyllä oli toinenkin pienehkö projekti, eli killan vuosijuhlien järkkääminen. Hajosin siihen hommaan aivan totaalisesti, ja kun juhlat lopulta olivat takanapäin, nukuin pari viikkoa. Skippasin suurimman osan hallituksen kokouksista loppuvuonna, sillä en halunnut käsitellä koko aihetta. Seuraavaksi vuodeksi onneksi tämä homma saatiin pois emännältä ja siirrettyä erilliselle toimarille. Ei mikään maailman helpoin kombinaatio nimittäin olla vastuussa kaikista killan tapahtumista ja siihen päälle vielä järkätä lähestulkoon yksin se isoin tapahtuma. Ja siihen päälle vielä opiskelua (mikä tosin sitten oli se juttu, minkä luovutin ensimmäisenä). Seuraavana vuonna jätinkin sitten killan vastuuhommat vähemmälle ja vaikutin virallisesti vain Aikuisena naisena (eli en tehnyt mitään, mutta pääsin toimarisitseille).

Koko syksyn maailmanlaajuinen in-aihe eli possuflunssa sitten huipentui rokotteen hakemiseen. Ei tullut narkolepsiaa, mutta käsi oli aika kipeä aika pitkään rokotuksen jälkeen.

Hyvää joulua!

Jouluaatto alkaa olla jo aika ohitsemennyttä elämää, mutta hyvää joulua silti kaikille lukuisille lukijoilleni! Joululahjaksi yksi laulu, jonka bongasin vaihteeksi, kun selailin alkuviikosta Spotifyn eniten Espanjassa soitettujen kappaleiden listaa (sieltä ykkössijalta). Ensin mietin vähän, että aika mitäänsanomaton kappale, mutta sitten se jäikin soimaan päähän ja lopulta päädyin kuuntelemaan sitä loopilla. Eihän se nyt kovin jouluinen ole, mutta antaa mennä.