Aluksi oli vähän tylsää, kun vain istuttiin, syötiin ja jutskailtiin. Tehtiin aikamme kuluksi kuitenkin koristekivistä hieno Stonehenge-muodostelma (keskellä uhrialttari). Olen tästä oikeasti erittäin ylpeä.
Sitten saatiin musiikkia ja menokin parani. Vähän tosin meni tappeluksi siitä, mitä biisejä kuunnellaan, kun me haluttiin jotain, mitä voi laulaa täysillä mukana, ja toiset jotain, minkä tahdissa voi vähän hytkyä. Yritin jossain vaiheessa laittaa jotain yleisesti sopivaa (eli Danza Kuduron), mutta sekin kuulemma oli tylsä biisi. Yh. Noh, kivaa oli kuitenkin.
Juhlat olivat yhdessä Otaniemen saunatilassa, josta piti poistua yhdeltätoista. Suurin osa lähti sen jälkeen jatkoille jonnekin Helsingin keskustaan baariin, mutta me menimme mainittujen kahden kaverin kanssa toisen kaverin poikaystävän luo jatkoille kuuntelemaan (ja laulamaan) Kaija Koota. Ja katsomaan YouTube-videoita, ah näitä nykyajan jatkoja. Illan paras löytö alla. En tajua, miten en ole aiemmin kuullutkaan tästä, vaikka varmasti tätä on hehkutettu jossain iltalehtien sivuilla? Kyllä tästä pitäisi vähintään tehdä Suomen uusi kansallislaulu. Sisältää myös uusimmat lempilyriikkani: "Diamonds are forever, world map."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti